Suuri osa startuppien ydinosaamisesta on jonkin asian mittaaminen erityisen hyvin. Menestystä on helpompi saavuttaa, kun pystytään mittaamaan asiaa vertailukelpoisesti ja luotettavasti myös laboratorion ulkopuolella. Mittaustuloksen muuntaminen helposti ymmärrettävään ja kommunikoitavaan muotoon helpottaa asiasta puhumista.
Näin digitaalisen sisällön aikakautena myös hyvin menestyneet pelifirmat pyörivät mittausongelman ympärillä. Pelaajan käyttäytymisen ja näytölle tuotettavien voxelien (kolmen koordinaattipisteen määrittämä kolmio, jota käytetään tietokonegrafiikan tuottamiseen näytölle) määrän mittaaminen parantaa pelimoottorin optimointia. Luonnollisesti hyvään peliin tarvitaan myös hyvä idea ja tarina, mutta toimintapeli vaatii myös toimivan käyttöliittymän.
Kun uuden startupin yritysidea syntyy, hyvin usein idea sisältää jonkin ongelman ratkaisumenetelmän jollekin tulevan asiakkaan merkityksellisen toiminnon osalta. Luonnollisesti tervehenkisesti lähtökohtana on ratkaista asiakkaan ongelma siten, että se ei ole enää asiakkaalle ongelma, vaan arvoa lisäävä pala asiakkaan toimintoketjuun.
Usein ongelmien ratkominen on se startupin perustamisen lähtökohta. Eikä siinä sinänsä ole mitään vikaa. Kun on löydetty ongelman ratkaisu, ja jos ongelma on vielä yleistettävissä niin ratkaisulla on selkeä markkinapohja. Siitä voi syntyä tuottavaa liiketoimintaa.
Voisi kuitenkin väittää, että mikäli (startup) yritys ei ehdi paneutua ongelman ytimeen, siis ihan fysikaaliseen ongelmaan, niin lento jää lyhyeksi. On kuulunut ajatuksia siitä, että useimpien startuppien ongelmat ratkaistaisiin sillä, että ne ottaisivat mukaan ydintiimiin fyysikon.
Fyysikoiden koulutukseen, näin insinööri näkökulmasta, kuuluu muutamia erittäin hyviä perusteita. Fyysikot toteavat reaalimaailman ilmiöiden tapahtuvan; eihän sitä voi kiistääkään. Mutta he, usein koulutuksensa avustamina, kykenevät jäljittämään tapahtuman perusteita fysiikan perusteisiin asti. Esimerkiksi mittauksessa, jossa tarkoituksena on laskea valokennon ohi kulkeneiden ihmisten määrä, fyysikko muistaa pohtia ihmistä (tai eläintä) valoa heijastavana ja imevänä objektina. Koska osa meidän vaatetuksestamme heijastaa, osa absorboi valoa.
Fyysikko kykenee esittämään arvauksen siitä, kuinka paljon ohikulkeva ihminen heijastaa fotoneja, ohittaessaan sensorin. Arvaus sisältää virhemarginaalin ja todennäköisen fotoni jakauman aaltopituuden mukaan.
Miksi pohdinnasta startupin ydinosamisesta päädytään fyysikon arvaukseen valoheijastuksen fotonijakaumasta? No, koska elektroniikan suunnittelu toimii fysiikan peruslakien mukaan ja komponenteilla saadaan aikaan se, mitä fysiikan lait saavat aikaan. Kun startupilla on itsellään hallussa ydinosaaminen; miten asia mitataan JA miten se todistetaan asiakkaalle, on startupilla hallussaan voittoresepti.
Luonnollisesti ydintiimiin kannattaa sisällyttää myös myyntiosaamista, talousosaamista ja yritysjohto-osaamista. Mutta mikäli ydinosaaminen on ulkoistettu, on vaarana, että kilpailijat ajavat ohi. Oman liiketoiminnan ydin on syytä olla hallussa. Se ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi tehdä itse, vaan että oma ydinosaaminen on niin korkealla tasolla, että osaa tarvittaessa ostaa toteutuksen ulkoa.
Tehdessämme suunnittelua asiakkaalle, meitä auttaa se mitä paremmin asiakas tuntee oman ydinalueensa, sillä meidän ydinosaamisemme on elektroniikkasuunnittelu. Me emme ole ydinfyysikoita. Mutta meidän ei tarvitsekaan olla, sillä meillä on heitäkin yhteistyöverkostossamme.